< Raamatunkysymys Nahumin kirjasta

K: Mikä on Nahumin kirjan pääpiirteet?

A: Tässä on pääpiirteet.

1 Niiniven tuomari

2 Niniven tuomio: Jumala voi murskata ylpeyden

3 Niniven runollinen oikeudenmukaisuus

K: Kuka on Nahum Nahumin kirjan 1:1:ssä?

A: Emme tiedä Nahumista mitään muuta kuin sen, että hän oli elkosilainen.

K: Nah 1:1: Milloin Nahumin kirja kirjoitettiin?

V: Nahumin kirjassa 3:8 mainitaan, että Theba (jota kutsutaan myös nimellä No) oli jo tuhottu. Koska Theba tuhottiin vuonna 663 eKr. ja rakennettiin uudelleen vuonna 654 eKr., Nahumin kirja on hyvin todennäköisesti kirjoitettu näiden kahden päivämäärän välillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Ninive tuhoutui elokuussa 612/611 eKr. Tämä päivämäärä on laskettu Babylonian kronikasta, jonka mukaan Ninive kaatui Nabopolassarin 14. hallitusvuonna.

Myös Nahumin kirjan 1:13,15; 2:1,3 eivät vastaa Niniven myöhempää rappiota Ashurbanipalin poikien Ashur-etil-ilanin (626–623 eKr.) ja Sin-shar-ishkunin (623–612 eKr.) hallintokaudella. Lisäksi voisi odottaa, että Nahum mainitsisi Niniven valloittajat: meedialaiset ja babylonialaiset, mutta Nahum ei tee niin. Meedialaiset eivät olleet itsenäinen kansakunta ennen vuotta 645 eKr., ja Uusbabylonian valtakunta syntyi vasta vuonna 626 eKr.

K: Missä Nahumin kylä Elkosh sijaitsi (Nah 1:1)?

V: Nahumin kirjassa itsessään ei anneta mitään vihjettä siitä, missä Nahum asui, paitsi että hän oli elkoshilainen. Joten Nahum:

a) asuiko vankeuteen vietyjen israelilaisten joukossa,

b) asuiko hän Israelissa jääneiden israelilaisten joukossa, vai

c) asuiko hän eteläisessä Juudan kuningaskunnassa?

Vaikka asiasta ei ole yksimielisyyttä, tätä kysymystä on tutkittu paljon. Elkoshin sijainnista on useita näkemyksiä.

45 km Niniven koillispuolella: Nykyisessä kristillisessä Alqushin (Al-Qush/Al Qosh/Elkosh) kylässä Irakissa sijaitsee Nahumin hauta, joka on yksinkertainen kipsinen laatikko. Alqush sijaitsee Tigris-joen itäpuolella, Niniven pohjoispuolella ja Khorsabadin luoteispuolella. Miksi israelilainen olisi asunut Niniven lähellä? Vastaus on, että Nahum eli sen jälkeen, kun assyrialaiset karkottivat israelilaiset vuonna 722 eKr., sillä Nahum mainitsee menneen tapahtuman, Ylä-Egyptissä sijaitsevan Theban tuhon (663 eKr.). Myös 1500-luvun juutalaiset kirjoittajat vahvistivat, että Elkosh sijaitsi täällä.

Lisäksi assyrialaisissa lähteissä mainitaan Al-Qush. (suljettu) http://alqush.com/_wsn/page5.html kertoo: ”Itse asiassa varhaisin maininta Alqushista esiintyy Sinhareebin [Sennacheribin] aikakaudella vuonna 750 eKr. [sic], kuten todistaa Tel Qwenjeqissä (Qwenjeqin kukkulalla) Mosulissa löydetty seinämaalaus Sinhareebin palatsista. Tämän seinämaalauksen taakse on kaiverrettu lause ’Tämä kivi tuotiin Alqushin vuorelta’; lisäksi useat paikat Alqushissa kantavat edelleen puhtaasti assyrialaisia nimiä, esimerkiksi Sainna-kaupunginosa (joka tarkoittaa Kuun kaupunginosaa) ja Bee Siinnat, joka on tasankoalue Alqushin eteläpuolella. Noin kolmen kilometrin päässä Alqushista länteen sijaitsee tunnettu Shayro Melikthan raunio, joka on merkitty Irakin rauniokarttaan assyrialaiseksi temppeliksi, jossa on kaiverrus, joka esittää Sinharibia jousellaan nuolta ampumassa.

Alqushin kivitalot ovat levinneet vuoren rinteille aina ylätasangon kärkeen asti. Niissä on samanlaisia koristeita kuin kaikissa muissakin assyrialaisissa siirtokunnissa Niiniven ylätasangolla,…” Katso http://alqush.com, josta löytyy yksityiskohtainen historia Al-Qushista.

Pohjois-Galilea lähellä Ramahia: Kaisarealainen Eusebius (toiminnassa noin vuonna 325 jKr.) katsoi sen sijaitsevan lähellä Ramahia. Hieronymuksen Nahumin kirjan kommentaarin alussa (kirjoitettu vuonna 392 jKr.) sanotaan: ”Elkosh sijaitsi Galileassa, sillä Pohjois-Galileassa on nykyäänkin kylä nimeltä Elcesi (tai Elcesei/Hilkesei/Helkesaei/Elkoseh), joka on todellakin hyvin pieni ja jonka raunioissa ei juurikaan ole jälkiä muinaisista rakennuksista, mutta joka on juutalaisille hyvin tunnettu ja jonka myös oppaani osoitti minulle.” Hän saattoi viitata nykyiseen el-Kauzahiin. Kuitenkin kun fariseukset sanoivat Johanneksen evankeliumin 7:52:ssa: ”Tutkikaa asiaa, niin huomaatte, ettei Galileasta tule yhtään profeettaa”, he eivät ilmeisesti olleet tietoisia mistään perinteestä, jonka mukaan Nahum olisi kotoisin Galileasta.

Joidenkin spekulaatioiden mukaan Kapernaum voisi tarkoittaa ”Nahumin kylää” (kepar/kephar Nahum). Tämä näkemys perustuu pelkästään kielelliseen samankaltaisuuteen, sillä en ole tietoinen yhdestäkään varhaiskristillisestä tai juutalaisesta kirjailijasta, joka olisi tehnyt minkäänlaista yhteyttä Kapernaumin ja profeetta Nahumin välillä.

Esimerkkinä nimien samankaltaisuudesta ilman todellista yhteyttä mainittakoon edomilainen epäjumala nimeltä Qaush sekä tämän epäjumalan mukaan nimetyt edomilaiset kuninkaat; kielitieteellisesti tämä voisi sijoittaa Elkoshin Etelä-Israeliin tai Jordaniaan. Oli myös assyrialainen epäjumala nimeltä Kosh, joka kielitieteellisesti voisi sijoittaa Elkoshin Assyriaan. Kielitieteelliset todisteet voivat siis tukea monia teorioita.

Ei myöskään ole tiedossa yhtään muuta tapausta, jossa kaupunki olisi nimetty uudelleen profeetan mukaan sen vuoksi, että se oli hänen syntymäpaikkansa, joten jos tämä teoria olisi totta, Nahum olisi ainutlaatuinen.

Etelä-Juuda, 58 kilometriä Jerusalemin lounaispuolella Simeonin alueella. Se voisi sijaita myös Etelä-Juudeassa, joko Bet-Gabren tai nykyisen Beit-Jibrinin lähellä Jerusalemin ja Gazan välissä.

Begabarin lähellä: Pseudo-Epifaniuksen (n. 315–403 jKr.) teoksessa *De Vitis Prophetarum* sanotaan, että Nahum oli kotoisin ”Elkeseista Jordanin tuolta puolen Begaborin suuntaan ja kuului Simeonin heimoon”. Nestle on osoittanut, että sanat ”Jordanin tuolla puolen” ovat todennäköisesti myöhempi lisäys ja että Begaborin sijaan tulisi lukea Betogabra, nykyinen Beit Jibrin Etelä-Palestiinassa. http://bible-history.com/isbe/E/ELKOSHITE/ ”Pseudo-Epifanius sijoittaa sen Begabarin lähelle Syyriaan, nykyiseen Beit Jibriniin”, kuten Anchor Bible Dictionary, osa 2, s. 476 kertoo. Näin ollen tämä näkemys on pohjimmiltaan samanlainen kuin edellinen.

Joka tapauksessa on syytä huomata, että kaikki tämä kiinnostus Elkoshia kohtaan johtuu profeetta Nahumista, ja tästä on opittavaa. Tuotko kristillisellä vaelluksellasi kunniaa yksinkertaisesti sen vuoksi, mistä olet kotoisin, vai tuotko, kuten Nahum, kunniaa sinne, mistä olet kotoisin?

K: Miksi Nahumin suusta tulee Nahumin kirjan 1:2:ssa ensimmäisenä julistus siitä, että Jumala on mustasukkainen?

V: Tämä on erittäin tärkeä Jumalan ominaisuus, jonka he olivat jättäneet huomiotta. Myös Sefanja 1:18 ja 3:8, jotka on kirjoitettu suunnilleen samaan aikaan, mainitsevat, että Jumala on mustasukkainen.

K: Miten rakastava Jumala voi Nahumin kirjan 1:2:ssa suuttua?

V: Vaikka tämä saattaa olla ristiriidassa monien ihmisten virheellisen näkemyksen ”rakkaus = Jumala” kanssa, se ei ole ristiriidassa Raamatun Jumalan kanssa. Roomalaiskirjeen 11:22 kehottaa ottamaan huomioon sekä Jumalan hyvyyden että ankaruuden.

K: Miten Nah 1:2:ssa Jumala voi olla kateellinen, kostava ja täynnä vihaa, kun Jesaja 27:4 (KJV) sanoo, ettei Jumalassa ole raivoa?

V: Joskus hyvä vanhempi on lempeä, ja joskus hyvä vanhempi suuttuu, varsinkin jos joku hyökkää hänen lapsiaan vastaan. Mutta se ei tarkoita, että vanhempi olisi ristiriitainen. Jumalalla on sekä suurta rakkautta että suurta raivoa. Roomalaiskirjeen 11:22a sanoo: ”Ottakaa siis huomioon Jumalan hyvyys ja ankaruus.” Jumalalla on suuri viha syntiä kohtaan, mutta myös suuri rakkaus lapsiaan kohtaan.

Usein Raamattua lukiessa ei riitä, että lukee vain kyseisen jakeen, vaan on luettava myös kyseisen luvun edeltävät ja seuraavat jakeet. Tässä tapauksessa Jesaja 27:1 sanoo, että Herra ”ottaa terävän, suuren ja mahtavan miekkansa”, ja Jesaja 27:8 sanoo, että Hän hävitti sen ”voimakkaalla tuulella”.

Olisin hieman yllättynyt, jos luulette, että juuri nämä kaksi jaetta osoittavat sen, mitä voisi kutsua ”tasapainoksi” Jumalan rakkauden ja vihan välillä. Itse asiassa nämä kaksi käsitettä ovat hyvin yleisiä koko Raamatussa, ja monet Raamatun kirjat esittävät molempia puolia.

Seuraavassa on muutamia jakeita, jotka osoittavat Jumalan rakastavan ja hellän puolen: 1. Mooseksen kirja 21:17–21; 2. Mooseksen kirja 14:29–31; 5. Mooseksen kirja 2:7; Psalmi 91:1–4; Jesaja 57:18–19; Jeremia 29:11–15; Valitusvirret 3:31–33; Hesekielin kirja 20:44; Sefanjan kirja 3:17; Matteuksen evankeliumi 23:37; Markuksen evankeliumi 10:45; Luukkaan evankeliumi 15:22–24; Johanneksen evankeliumi 10:11; Roomalaiskirje 11:23; 2. Korinttolaiskirje 1:3–9; Galatalaiskirje 4:6–7; Efesolaiskirje 2:5–6; Filippiläiskirje 2:1; 1. Tessalonikalaiskirje 5:10; 1. Timoteuskirje 1:12–14; Heprealaiskirje 4:15–16; Jaakobin kirje 2:13; 1. Pietarin kirje 2:23–25; 2. Pietarin kirje 1:3; 1. Johanneksen kirje 4:8–10; Ilmestyskirja 21:4

Seuraavassa on muutamia jakeita, jotka kuvaavat Jumalan vihaista ja raivoisaa puolta: 1. Mooseksen kirja 19:1–29; 2. Mooseksen kirja 14:26–28; 5. Mooseksen kirja 32:22–25; Psalmi 76:7; Jesaja 57:17, 20–21; Jeremia 6:19; Valitusvirret 2:17; Hesekiel 8:18; Habakuk 3:5–15; Nahum 1:6; Matteus 23:33; Markus 11:14,21; Luukas 10:13–15; Johannes 8:24; Roomalaiskirje 11:21; 1. Korinttolaiskirje 10:8; Galatalaiskirje 1:9; Efesolaiskirje 2:3b; Filippiläiskirje 3:19; 1. Tessalonikalaiskirje 5:3; 2. Tessalonikalaiskirje 1:6,8–9; Heprealaiskirje 3:17; Jaakobin kirje 5:1–3; 1. Pietarin kirje 3:20; 2. Pietarin kirje 2:13; Juudaksen kirje 6–7; Ilmestyskirja 2:22–23

Tässä on kolmas seikka, joka saattaa tuntua paradoksaaliselta: toisinaan Jumalan ilmoitettu tahto, toimet ja tunteet ihmisiä kohtaan saattavat muuttua, kun ihmisten tahto ja toimet muuttuvat. 1. Mooseksen kirja 20:3–7; 5. Mooseksen kirja 28:1–14 vs. 28:15–68; Hesekielin kirja 33:12–20; Joona 3.

”Kuka on sinun kaltaisesi Jumala, joka antaa anteeksi vääryydet ja ohittaa perintöosansa jäännöksen rikkomukset – joka ei pidä vihaansa ikuisesti, sillä Hän iloitsee rakkaudesta? Hän armahtaa meitä jälleen; Hän pyyhkii pois vääryytemme. Sinä heität kaikki syntimme meren syvyyksiin.” Miika 7:18–19

Muuten, tämän kutsuminen kaksipuoliseksi ”tasapainoksi” on hieman liian yksinkertaistettua. Tarkemmin sanottuna se on ”kolmijalkainen jakkara”, jonka kolmas jalka on Jumalan pyhyys.

K: Nah 1:3:ssa ja Room 2:6:ssa sanotaan, että Jumala ei missään nimessä jätä syyllisiä rankaisematta – miksi Jumala sitten antaa anteeksi?

V: Syystä riippumatta olen iloinen siitä, että Jumala antaa anteeksi. Hesekielin kirjan 18. luku ja 2. Pietarin kirjeen 3:8–9 osoittavat, että vaikka Jumala tuhoaa jumalattomat, hän ei iloitse heidän kuolemastaan. Pikemminkin Jumala iloitsee, jos he kääntyvät pois pahuudestaan ja jäävät eloon.

K: Miksi Jumala nuhtelee merta Nah 1:4:ssä?

V: Jumala voi liikuttaa aaltoja, kuten Hän teki, kun Mooses ja israelilaiset ylittivät Punaisenmeren. Tämä voi viitata myös siihen, että Jumala kuivattaa meren. Joka tapauksessa Jumala liikuttaa taivasta ja maata toteuttaakseen tahtonsa.

K: Nah 1:5–6: Milloin tämä tuho tapahtuu?

V: Tämä on se tuho, johon viitataan Ilmestyskirjassa. Kuten Sefanjan kirjassa, myös Nahumin kirja alkaa viittaamalla suurta tuhoon ahdistuksen aikana ja puhuu myöhemmin tuhosta, joka on pian tulossa Nahumin aikana.

K: Miten Jumala Nahumin kirjassa 1:8 ajaa vihollisensa pimeyteen?

V: Niniven tuho tapahtui yöllä. Yleisesti ottaen sekä mielen pimeys että fyysinen pimeys laskeutuvat Jumalan vihollisten ylle.

K: Nahumin kirjan 1:14 mukaan Jumala hävittää epäjumalat, miksi sitten Paavalin aikana, 1. Korinttolaiskirjeen 10:19–20 mukaan, oli vielä epäjumalia?

V: Nahumin kirjan 1:14 viittaa niniveläisiin. Assyrian temppeleistä epäjumalat olivat kadonneet, mutta kuin rikkaruohot, monia epäjumalia ilmestyi muualle.

K: Miten Nahumin kirjan 1:15 mukaan oli mahdollista, että jumalattomat eivät enää koskaan marssisi Juudan läpi?

V: Vaikka babylonialaiset ja roomalaiset valloittivatkin Juudan myöhemmin, nämä tietyt jumalattomat ihmiset, assyrialaiset, eivät enää koskaan aiheuttaisi Juudalle vaivaa.

K: Mitä tiedämme Niiniven kaupungista Nahumin kirjan 2. luvussa?

V: Ninive oli rakennettu Tigris-joen itärannalle, kohdalle, jossa Khosr-joki laskee siihen. Arkeologit ovat kaivaneet kaupunkia laajasti. Niniven muurit olivat niin massiiviset, että eräs henkilö sanoi, että jos Ninive olisi sijoitettu Ranskan ja Saksan väliin ensimmäisen maailmansodan aikana, se olisi selvinnyt kummankin osapuolen hyökkäyksistä.

K: Kun Nah 2:ssa näemme ihmisiä, jotka ovat pahantahtoisesti väkivaltaisia, minkälainen asenteemme tulisi olla?

V: Meidän ei pitäisi vaistomaisesti taistella tai pelätä, vaan rakastaa heitä. Jeesus kuoli kadotettujen ihmisten puolesta, ja he tarvitsevat evankeliumia yhtä kipeästi kuin kuka tahansa. Mutta sen pitäisi olla rakkautta, johon sekoittuu pelko, eli pelko Jumalan kostavasta oikeudesta heitä kohtaan, jos he eivät tee parannusta.

K: Miksi Jumala neuvoo Nahumin kautta Niiniven asukkaita Nahumin kirjassa 2:1 tekemään jotain, mistä heille ei ole mitään hyötyä?

V: Jumala käyttää tässä ironiaa. Assyrialaiset pakottivat valloittamansa kuninkaat palvomaan jumaliaan, ja he luottivat äärimmäisen vahvasti omaan voimaansa. Todellinen Jumala sanoo käytännössä: ”Antaa mennä, antakaa parhaanne, sillä minä tulen peräänne. Ja muuten, onnea joukoillenne, jotka puolustavat kaupunginmuuria, kun se murskautuu valtavan vesiseinän alle.”

K: Miten Nahumin kirjan 2:3 kohdassa kilvet olivat punaisia?

V: Assyrialaiset sotilaat pukeutuivat siniseen, joten ilmaisu ”hänen mahtavat miehensä” viittaa Nahumin kirjan 2:1 hyökkääjiin. Heidän kilpensä ja vaatteensa olivat todennäköisesti värjätty punaisiksi. Vuosisatoja myöhemmin historioitsija Ksenofon kuvaili persialaisia sotilaita pukeutuneiksi punaiseksi (Cyropaedia 6.4.1). Babylonialaiset sotilaat pukeutuivat tyypillisesti punaiseen, ja meedialaiset punertavaan. (Myöhemmin myös roomalaiset pukeutuivat punaiseen.)

On epätodennäköistä, että ne olisivat olleet verestä punaisia taistelussa käytön jälkeen. Septuaginta ja syyriankielinen käännös ovat todennäköisesti virheellisiä, kun ne kääntävät tämän kohdan sanoilla ”ratsumiehet ryntäävät edestakaisin”.

K: Mitä avoimet joet ja palatsin tuhoaminen Nah 2:3–8, 3:13–15:ssä liittyvät Niniveen?

V: Ninive tuhoutui osittain, kun rankkasateet saivat Khosr-joen tulvimaan ja murtamaan osan kaupunginmuurista.

Nahum 1:8; 2:6,8 Niinive tuhoutuisi tulvassa. Diodorus Siculus (n. 20 eKr.) kirjoitti, että piirityksen kolmantena vuonna rankkasateet saivat Khosr-joen tulvimaan ja murtamaan osan muurista.

Nahum 1:8 Assyrialaiset joutuisivat pakenemaan pimeyteen. Viimeinen hyökkäys Niniveen tapahtui yöllä. Monet assyrialaiset sotilaat pakenivat yöllä.

Nahum 1:9,14 Niiniveä ei koskaan rakennettaisi uudelleen. Monet muinaiset kaupungit rakennettiin uudelleen, mutta Niiniveä ei.

Nahum 1:10; 2:13; 3:15 Niinive tuhoutuisi tulipalossa. Temppeli paloi, ja arkeologit ovat löytäneet kahden tuuman paksuisen tuhkakerroksen.

Nahum 1:10; 3:11 Lopulta niniveläiset olisivat humalassa. Diodorus Siculus kirjoitti, että assyrialainen kuningas jakoi ruokaa ja viiniä, ja sinä yönä, kun miehet olivat humalassa, hyökkäys toteutettiin.

Nahum 1:14 Niniven veistetyt kuvat ja valetut epäjumalat tuhoutuivat. Arkeologit R. Campbell Thompson ja R.W. Hutchinson kertoivat, että jumalatar Ishtarin patsas makasi ilman päätä.

Nahum 2:8 Niniveläiset yrittäisivät paeta. Diodorus kertoo, että kuningas lähetti kolme poikaansa ja kaksi tytärtään Paphlagoniaan pakoon. Lisäksi Niniven kaatumisen jälkeen eloonjäänyt assyrialainen armeija pakeni länteen Harraniin, ennen kuin se lopulta tuhottiin.

Nahum 2:9–10 Siellä tapahtuisi ryöstelyä ja hävitystä. Babylonian kronikassa sanotaan, että ”he veivät mukanaan valtavia määriä saalista kaupungista, jota ei voitu laskea”.

Nahum 3:3 Monet assyrialaiset kuolivat. Diodoroksen mukaan kuolleita oli niin paljon, että joki oli punaisena huomattavan matkan verran.

Nahum 3:12 Syrjäiset linnoitukset vallattaisiin helposti. Babylonian kronikan mukaan linnoitukset alkoivat kaatua vuonna 614 eKr.

Nahum 3:13 Kaupungin portti tuhoutuisi. Olmstead kertoo teoksessaan *History of Assyria*, että päähyökkäys kohdistui luoteesta Hatamti-porttiin.

Nahum 3:14 Niniveläiset valmistaisivat tiiliä ja laastia hätäkorjauksia varten. A.T. Olmstead kertoo, että portin eteläpuolella vallihauta on yhä täynnä kivi- ja savitiilipaloja.

Nahum 3:17 Niniven upseerit menettivät rohkeutensa ja pakenivat. Babylonian kronikassa kerrotaan, että Assyrian armeija pakeni kuninkaan edestä.

K: Miten Nahumin kirjassa 2:8–9 voitiin sanoa, että hopean ja kullan ”aarteilla ei ollut loppua”?

V: Tämä on liioittelua, jolla kuvataan niiden suuria määriä. Esimerkiksi assyrialaiset saivat vuosittain 12 000 hevosta ja 2 000 nautaa pelkästään yhdeltä kansalta, naireilta.

K: Miten assyrialaisten sydämet sulavat Nah 2:10:ssä?

V: Kun he olivat vielä äskettäin luottaneet armeijaansa, puolustusjärjestelmiinsä ja vaurauteensa, yhtäkkiä heidän turvallisuutensa katosi, ja pian myös heidän perheensä ja henkensä menettäisivät. He tiesivät, että heitä odottaisi sama määrä armoa, jota he olivat osoittaneet muille – voi voi!

K: Miksi Nah 2:11–13 puhuu leijonista?

V: Lähes jokaisella valtakunnalla on symboli, jolla se tunnistaa itsensä, ja assyrialaiset pitivät itseään leijonina. Assyrian kuninkaat harrastivat mielellään Lähi-idän leijonien metsästystä, ja leijonia kuvattiin usein assyrialaisessa taiteessa.

K: Onko Nah 2:11–12:n mukaan väkivalta aina väärin? Entä poliisit tai itsepuolustus?

V: Ei. Poliisit käyttävät väkivaltaa, kun se on tarpeen. Jokainen Yhdysvaltain presidentti jo ennen toista maailmansotaa on määrännyt jonkinlaisia sotatoimia. Raamatussa Barak, Gideon, Josafat ja muut johtivat armeijoita taisteluun ilman, että Jumala olisi moittinut heitä. Kuten tunnettu sanonta kuuluu: ”Nukumme öisin turvallisesti, koska kovat miehet ovat valmiina käyttämään väkivaltaa niitä kohtaan, jotka haluaisivat vahingoittaa meitä.”

K: Miten Niinive oli Nah 3:1:n mukaan ”veren kaupunki”?

V: Muinaisina aikoina assyrialaisia voitiin verrata nykyaikaisempiin natsiin heidän kidutuksensa, armottomuutensa ja sotilaallisten taktiikkojensa vuoksi. Imperiumi oli rakennettu sorron varaan, ja he tukahduttivat jatkuvasti kapinoita. Tästä poiketen Persian imperiumi suhtautui alaisiinsa suvaitsevaisesti, ja Persian imperiumissa oli vain vähän kapinoita (kreikkalaisia kaupunkeja ja egyptiläisiä lukuun ottamatta).

Mitä tulee siihen, olivatko assyrialaiset todella niin julmia, annamme kuningas Ashurnasirpal II:n (883–859 eKr.) puhua omaksi ”puolustuksekseen”.

”Minä teurastin heidät; heidän verellään värjäsin vuoren punaiseksi kuin villan… Leikkasin heidän sotureidensa päät irti ja pystytin niistä pylvään heidän kaupunkiaan vastapäätä; heidän nuorukaisensa ja neidonsa poltin tulessa. … Minä tuhosin, minä hävitin, minä poltin. Otin heidän soturinsa vangiksi ja pistin heidät seipäisiin heidän kaupunkien edessä. … nyljin kapinoineet aateliset ja levitin heidän nahkansa [kuolleiden ruumiiden] kasoille… monet vangit poltin tulessa. Monet otin elävänä; joiltakin katkaisin kädet ranteesta, toisilta leikkasin nenät, korvat ja sormet; monien sotilaiden silmät puhkaisin.” (Lähde: TimeFrame 1500–600 eKr. (Time-Life Books) ja The Bible Knowledge Commentary: Old Testament, s. 1494.) Muutkin assyrialaiset johtajat kehuskelivat samalla tavalla, mutta luultavasti meidän ei tarvitse mennä pidemmälle.

K: Nah 3:5:ssä Jumala on puhdas, miksi hän sitten sallii alastomuuden tässä kohdassa?

V: Jumala puhuu symbolisesti Niniven kaupungin riisumisesta ja sen häpeän paljastamisesta.

K: Missä Theba (hepreaksi ”No”) sijaitsi Nah 3:8:ssa ja Hes 30:15:ssa?

V: ”No Amon” oli toinen nimi Theballe, joka oli yksi Egyptin suurimmista kaupungeista. Egyptiläiset kutsuivat sitä myös lempinimellä ”Kaupunki”. Egyptiläinen sana kylälle oli niwt, jonka heprealaiset muuttivat muotoon No. Täydellinen heprealainen nimi, No-Amon, tarkoitti Amonin kaupunkia/kylää. Se luotti Putin ja Lubimin apuun, mutta apua ei tullut. Nahum puhuu No:sta jo tuhoutuneena, ja Theba tuhoutui vuonna 663 eKr. Theban kaupunki rakennettiin uudelleen vuonna 654 eKr.

K: Miksi Nahumin kirjassa 3:13 kansaa verrattiin naisiin?

V: Tuon ajan taisteluissa tarvittiin suurta fyysistä voimaa, ja naisia pidettiin usein heikompina sotureina.

K: Miten Assyria lisäsi kauppiaiden määrää Nahumin kirjassa 3:16?

V: Assyrialla oli paljon kauppiaita, jotka ostivat tavaroita kaikilla niillä verotuloilla, joita Assyria sai jatkuvasti valloittamiltaan alaisilta. Esimerkiksi assyrialaiset saivat vuosittain 12 000 hevosta ja 2 000 nautaa pelkästään yhdeltä kansalta, naireilta.

K: Oliko Nah 3:16:ssa mitään vikaa siinä, että Ninive lisäsi kauppiaidensa määrää?

V: Yleensä kauppiaat ovat hyvä asia, mutta Niniven tapauksessa se oli väärin. Kauppiaat kävivät kauppaa liiallisilla verotuloilla, jotka he olivat ottaneet valloittamiltaan alaisilta. Katso esimerkki edellisestä kysymyksestä.

K: Miten assyrialaiset paimenet uinuivat Nah 3:18:ssa?

V: Tämä runollinen ilmaus on kiehtova. Assyrian vuoristoalue oli hyvää paimentomaata. Epäilemättä monet assyrialaiset menneissä sukupolvissa olivat paimenia, ennen kuin suurin osa assyrialaisista miehistä ryhtyi sotureiksi. Paimenet uinuivat siinä mielessä, että he eivät enää olleet kovin kiinnostuneita lampaiden paimentamisesta. Lisäksi, kuten nukkuva paimen ei valvo lampaita, kukaan ei valvo Assyriaa suojellakseen sitä tuholtaan.

K: Miksi Jumala puhuu Nah 3:19:ssä assyrialaisten julmuudesta, kun useimmat valloittajat olivat julmia?

V: Assyrialaiset olivat erityisen julmia. On säilynyt assyrialaisia veistoksia, joissa ketjutetut orjat ovat lintujen nokkimina silmät. Heillä oli varsin erilainen käsitys siitä, mitä pidettiin hyvänä taiteena. Assyrialaiset kirjoittivat ylpeänä ihmisten silpomisesta, nylkemisestä ja elävältä polttamisesta. Shalmaneser III rakensi päistä pyramidin. Yleisesti ottaen Ashurbanipalin hallituskausi (669–626 eKr.) oli yksi julmimmista. Monien muiden tekojen lisäksi Ashurbanipal pujotti koiran ketjun vangitun kuninkaan leuan läpi ja pakotti tämän elämään koirankenneliin. Alistetut kansat maksoivat kohtuuttomia veroja siitä etuoikeudesta, että saivat pysyä hengissä. Jostain outosta syystä assyrialaisilla oli paljon kapinoita. Voisihan sanoa, että lopulta Jumalakin piti heitä vastenmielisinä.

K: Mikä on Nah 3:19:ssä ilmaistun ilkeyden ja julmuuden ero?

V: Ero on siinä, kuinka vakavaa teko oli uhrin kannalta. Niitä voidaan pitää saman asian eri asteina.

K: Mitkä ovat Nah 3:19:ssä mainitut ilkeyden tai julmuuden eri tyypit?

V: Niitä on ainakin neljä tyyppiä.

Tahaton: joko henkilö ei tiennyt tai hän ei piittaamattomasti yrittänyt selvittää asiaa. Eräs äiti meni pienen tyttärensä kanssa etupihallaan sijaitsevaan postilaatikkoon vilkkaalla kadulla. Tytär kysyi, voisiko hän ylittää kadun nyt. Katsellen postia, nostamatta katsettaan ja ajattelematta, äiti vastasi: ”Toki.” Tytär astui kadulle ja jäi auton alle ja kuoli. Posti ei ollut äidille niin tärkeää; hän ei yksinkertaisesti ajatellut.

Välttämätön keino päämäärän saavuttamiseksi: Henkilö ei halunnut olla julma, mutta se oli välttämätöntä (ja hänen mielestään sen arvoista) halutun tuloksen saavuttamiseksi. Olen lukenut, että monet japanilaiset prostituoidut käyvät shintolaisissa temppeleissä mukanaan suuria pehmoleluja. He haluavat jättää lahjan abortoituaan vauvansa, ajattelemalla, että tuonpuoleisessa vauva saattaisi jotenkin nauttia pehmolelun kanssa leikkimisestä. Ehkä se on heidän tapansa yrittää lievittää syyllisyydentunnettaan. Kun se, mitä pidät hyvänä päämääränä, edellyttää keinoja, jotka häpäisevät Jumalaa, sinun ei pitäisi pyrkiä siihen päämäärään – tai ainakaan sillä tavalla.

Tunteettomuus: He olivat tietoisia siitä, mitä haittaa se aiheuttaisi toiselle henkilölle, mutta he eivät välittäneet ihmisistä. Monet aviomiehet ja vaimot erotettiin pysyvästi toisistaan etelän orjanomistajien toimesta. Orjanomistajat eivät yrittäneet olla ilkeitä; he eivät myöskään yrittäneet olla ystävällisiä. He eivät vain välittäneet.

Ilkeämielinen nautinto: He saivat nautintoa toiselle aiheutetusta vahingosta. Oli eräs heimo, joka katkaisi valloittamiensa miesten päät, raiskasi tai nai heidän vaimonsa, mutta pakotti naisen kantamaan murhatun aviomiehensä päätä kaulassaan. Tämä heimo tunnettiin nimellä ”britit Australiassa”. Katso https://trove.nla.gov.au/newspaper/article/274364805, https://files02.sl.nsw.gov.au/fotoweb/pdf/6760/67609290.pdf ja https://researchers-admin.westernsydney.edu.au/ws/portalfiles/portal/94779651/uws_2495.pdf.

K: Nah 3:19:ssä sanotaan, että tässä kylmässä ja julmassa maailmassa, mitä voimme tehdä ollaksemme ystävällisyyden ja armon valoa?

V: Ensinnäkin, älä ole osa ongelmaa, olipa kyseessä sitten suora tai taloudellinen osallisuus. Toiseksi, ota kantaa ja sano, että se on väärin. Kolmanneksi, auta uhreja, kun he ovat joutuneet kärsimään. Neljänneksi, puolusta sorrettuja ja auta estämään, että ihmisistä tulee uhreja tai että he joutuvat kärsimään vielä enemmän.

K: Mitä meidän pitäisi tehdä, kun näemme jonkun sanovan tai tekevän ilkeitä asioita toisille (Nah 3:19)?

V: Ensinnäkin, rukoile Jumalaa tilanteen puolesta ja kysy, mitä Jumala haluaa sinun tekevän.

Jos kyseessä on sanallinen ilkeys, voit puolustaa kyseistä henkilöä. Joskus huumori voi olla hyvä keino, ja joskus voimakas nuhtelu voi olla hyvä keino.

Jos pystyt estämään fyysisen väkivallan, tee niin. Luin eräästä ammattilaisjalkapalloilijasta, joka kohtasi ulkona miehen, joka raiskasi tajutonta naista. Hän pysäytti miehen välittömästi ja voimakeinoin.

Joissakin tilanteissa et voi estää sitä, mutta voit silti yrittää suostutella tai ilmoittaa asiasta poliisille tai jollekin muulle.

Joskus voit toimia jälkikäteen estääksesi tilanteen toistumisen, esimerkiksi julkaisemalla siitä internetissä tai suostumalla todistamaan oikeudessa.

Kaikissa tapauksissa voit lohduttaa uhria tai auttaa häntä aineellisesti.

K: Nahumin kirjassa – koska emme tiedä, kuka Nahum oli, emmekä varmuudella, milloin kirja on kirjoitettu – miksi sen pitäisi olla Raamatussamme?

V: Muun muassa siksi, että Jeesus vahvisti koko Vanhan testamentin. Hän hyväksyi kyselemättä palestiinalaisten juutalaisten Vanhan testamentin, kuten käy ilmi Matteuksen evankeliumin luvuista 5:17; 7:12; 11:13; 22:40 sekä Luukkaan evankeliumin luvuista 16:16, 29, 31; 18:31; 24:27.

Varhaiskirkko hyväksyi Nahumin pyhiksi kirjoituksiksi. Katso seuraavan kysymyksen jälkeen, ketkä kirjoittajat.

K: Mitkä ovat Nahumin kirjan varhaisimmat käsikirjoitukset, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti?

A: Kuolleenmeren kääröt: (noin 1 eKr.) Kuolleenmeren kääröjen joukossa on yksi Nahumin kirjan kappale, nimeltään 4Q82 (=4QXIIg). Siellä on myös Nahumin kirjaa koskeva kommentaari, nimeltään 4Q169 (=4QpNah), joka on peräisin ensimmäisen vuosisadan eKr. lopulta.

Kuolleenmeren kääröjen 4Q82 sisältää Nahumin kirjan 1:7–9; 2:9–11; 3:1–3,17.

Kommentaari 4Q169 (=4QpNah) sisältää jakeet 1:3,4,5–6; 2:11–3:12.

Nahal Hever on En Gedin lähellä sijaitseva luola, josta on löydetty kreikankielinen katkelma Kaksitoista profeettaa -kokoelmasta (8 Hev XIIgr). Sen uskotaan olevan kirjoitettu vuosien 50 eKr. ja 50 jKr. välillä. Se piilotettiin Roomaa vastaan käydyn Bar Kokhban kapinan aikana. Kyseessä on Juudeassa tehty Septuagintan uudistettu versio, joka on lähes identtinen masoreettisen tekstin kanssa. Se sisältää Nahumin kirjan 1:13–14; 2:5–10,13; 3:3,16–17.

Wadi Murabba’atin käärö (MurXII) on peräisin noin vuodelta 132 jKr. Se sisältää Nahumin kirjan 1:1–14; 2:1–14; 3:1–19. Wadi Murabba’at sisältää myös joitakin Bar Kokhban itsensä kirjoituksia vuodelta 132 jKr.

Kaiken kaikkiaan Wadi Murabba’at sisältää Nahumin kirjan kokonaisuudessaan, ja Kuolleenmeren kääröt sekä Nahal Hever säilyttävät seuraavat 33 Nahumin kirjan 47 jakeesta (70,2 %): 1:2,3,4,5–6,7–9,13–14; 2:5–10,11–13; 3:1–12,16–17. Katso lisätietoja teoksesta The Meaning of the Dead Sea Scrolls.

Noin vuodelta 350 jKr peräisin olevat kristilliset Raamatun käsikirjoitukset sisältävät Vanhan testamentin, mukaan lukien Nahumin kirjan. Kaksi näistä on Vaticanus (325–350 jKr) ja Alexandrinus (n. 450 jKr), joissa kahdentoista pienen profeetan kirjat sijoitettiin Jesajan kirjan eteen. Nahumin kirja on kokonaisuudessaan sekä Vaticanuksessa että Alexandrinuksessa.

Myös Sinaiticus (340–350 jKr.) sisältää Nahumin kirjan kokonaisuudessaan. Se alkaa samalta sivulta, jolla Joona päättyy. Se päättyy samalta sivulta, jolla Habakuk alkaa.

K: Mitkä varhaiset kirjoittajat viittasivat Nahumiin?

V: Nikäänin kirkolliskokousta edeltäneet kirjoittajat, jotka viittasivat tai viittasivat epäsuorasti Nahumin jakeisiin, ovat:

Melito Sardisilainen (170–177/180 jKr.) (epäsuorasti) mainitsee ”Vanhan testamentin” ja luettelee sen kirjat. Hän ei luettele kahdentoista pienen profeetan kirjoja erikseen, vaan kutsuu heitä ”Kaksitoista”. Fragmentti 4 teoksesta Book of Extracts, osa 8, s. 759

Aleksandrian Klemens (193–202 jKr.) ”Jeremia ja Ambakum [Habakuk] profetoivat vielä Sidkian aikana. Hänen hallituskautensa viidentenä vuonna Hesekiel profetoi Babylonissa; hänen jälkeensä Nahum, sitten Daniel. Hänen jälkeensä taas Haggai ja Sakarja profetoivat Darius I:n aikana kahden vuoden ajan; ja sitten enkeli kahdentoista joukossa.” Stromata, kirja 1, luku 21, s. 328

Tertullianus (207/208 jKr.) ”Sillä juuri Hän puhui profeettojen kautta – Sana, Luojan Poika. ’Minä olen läsnä, kun hetki on koittanut, vuorilla, kuin se, joka tuo rauhan ilosanomaa, kuin se, joka julistaa hyviä uutisia.’ Niin sanoo yksi kahdestatoista (pienestä profeetasta), Nahum: ’Sillä katso, vuorella ovat Hänen nopeat jalkansa, joka tuo rauhan ilosanomaa.’” Viisi kirjaa Marcionia vastaan, kirja 4, luku 13, s. 364

Origenes (225–254 jKr.) ”Profeetan kirjassa on kirjoitettu: ’Tuomiossa hän ei rankaise kahdesti samasta asiasta’” (Nahum 1:9) Kommentaari Hesekielin kirjasta, saarna 1, luku 2.4, s. 28

Karthagon Cyprianus (n. 246–258 jKr.) lainaa Nahumin kirjan 1:5–7:ää ”Nahumin” nimissä teoksessaan ”Traktaatti 12”, kolmas kirja, luku 20, s. 541.

Nikaian kirkolliskokouksen jälkeen

Athanasius Aleksandrialainen (367 jKr.) (Voidaan päätellä, koska hän mainitsee kaksitoista profeettaa) ”Vanhan testamentin kirjoja on siis yhteensä kaksikymmentäkaksi; … sitten profeetat, joista kaksitoista lasketaan yhdeksi kirjaksi….” Athanasiuksen pääsiäiskirje 39, luku 4, s. 552.

Kappadokialainen Basileios (357–378/379 jKr.) viittaa Nahumin kirjan 1:9:ään. Kirje 188, luku 3, s. 225

Jerusalemin Kyrillos (n. 349–386 jKr.) lainaa Nahumin kirjan 2:1:tä pyhänä kirjoituksena luennossa 17, luku 12, s. 127

Milanon Ambrosius (370–390 jKr.)

Gregorius Nazianzenos (330–391 jKr.)

Sokea Didymos (398 jKr.) lainaa Nahumin kirjan 3:10 kohdan sanoen, että se on peräisin ”Nahumilta, seitsemänneltä kahdestatoista profeetasta”. Kommentaari Sakarjan kirjan 11. luku, s. 257

Jerome (373–420 jKr.) käsittelee Vanhan testamentin kirjoja. Hän käsittelee erityisesti 1. Mooseksen kirjaa, 2. Mooseksen kirjaa, 3. Mooseksen kirjaa, 4. Mooseksen kirjaa, 5. Mooseksen kirjaa, Pentateukia, Jobin kirjaa, Jeesus Naven poikaa [Joosua], Tuomarien kirjaa, Ruutin kirjaa, Samuelin kirjaa, Kuningasten kirjaa (2 kirjaa), kahdentoista profeetan kirjoja, Hoosean kirjaa, Joelin kirjaa, Aamoksen kirjaa, Obadjan kirjaa, Joonan kirjaa, Miikaa, Nahumia, Habakukia, Sefanjaa, Haggaiia, Sakarjaa, Malakiaa, Jesajaa, Jeremiaa, Hesekielia, Danielia, Esteriä, Esraa ja Nehemiaa. Kirje 53, luvut 7–8, s. 99–101.

Hippon Augustinus (388–430 jKr.) mainitsee Obadjan, Nahumin ja Habakukin teoksessaan Jumalan kaupunki, kirja 17, luku 31, s. 377

Semi-pelagianisti Johannes Cassianus (419–430 jKr.)

Harhaoppisten ja väärennettyjen kirjojen joukossa

Pelagialainen harhaoppinen Teodoros Mopsuestialainen (392–423/429 jKr.) kirjoitti kokonaisen kommentaarin Nahumin kirjasta.

K: Mitkä ovat Nahumin kirjassa joitakin käännöseroja hepreankielisen tekstin ja kreikankielisen Septuagintan välillä?

V: Keskitytään 1. lukuun: ensimmäinen vaihtoehto on masoreettinen teksti, toinen on Septuaginta, ellei toisin mainita.

Nah 1:2 ”Jehova on kostaja ja Jehova on vihan haltija” vs. ”Herra kostaa vihalla”

Nah 1:2 ”pitää [vihan]” vs. ”katkaisee”

Nah 1:3 ”ei vapauta syyllisiä” vs. ”ei pidä ketään syyttömänä”

Nah 1:4 ”nuhtelee merta” vs. ”uhkaa merta”

Nah 1:4 ”kuivuu” vs. ”kuluttaa loppuun”

Nah 1:5 ”vuoret järkkyvät” vs. ”vuoret sulavat”

Nah 1:7 ”luottaa häneen” vs. ”kunnioittaa häntä”

Nah 1:8 ”Hänen vihollisensa” vs. ”nousevat [häntä] ja hänen vihollisiaan vastaan”

Nah 1:10 ”Sillä niin kuin piikit ovat kietoutuneet toisiinsa ja niin kuin heidän juopporetkensä ovat juovuksissa, niin heidät syödään kuin täysin kuivunut olki” vs. ”Sillä [vihollinen] paljastetaan perustuksiaan myöten ja syödään kuin kiertynyt marjakuusi ja kuin täysin kuivunut olki.”

Nah 1:11 ”neuvovat turhuutta” vs. ”neuvovat pahoja asioita, jotka ovat hänelle vihamielisiä.”

Nah 1:12 ”Vaikka he ovat turvassa ja niin lukuisia, heidät kuitenkin hävitetään, ja he katoavat.” vs. ”joka hallitsee monia vesiä, niin juuri näin heidät karkotetaan, eikä sinusta enää kuulla mitään.”

Nah 1:14 ”Minä hävitän veistetyt ja valetut kuvat teidän jumalanne temppelistä; minä valmistan teille haudan, sillä teitä halveksitaan.” vs. ”Minä tuhoan täysin veistetyt ja valetut kuvat teidän jumalanne temppelistä; minä teen teille haudan, sillä he ovat nopeita.”

Nah 1:15 ”sillä turha ei enää kulje teidän keskuudessanne; hänet on kokonaan hävitetty.” vs. ”sillä he eivät enää kulje sinun lävitse tuhoonsa. Hänen osansa on ohi, hänet on poistettu; se, joka on vapautettu ahdistuksesta, on tullut hengästyneenä heidän eteensä.”

Nah 2:3 ”sypressit ravistellaan/saadaan värisemään” (masoreettinen teksti, Greenin kirjaimellinen käännös) tai ”sypressien keihäitä on heilutettu” (masoreettinen teksti, BSB) vs. ”ratsastajat ryntäävät edestakaisin” (Septuaginta) vs. ”ajurit ovat järkyttyneitä” (Vulgata)

Nah 2:10 ”kaikkien kasvot kalpenevat” (BSB) vs. ”keräävät pimeyttä” (Septuaginta, Targum, Vulgata)

Nah 3:8 4QpNah lisäsi vallin nimeen naispuolisen pronominipäätteen -h. Teoksessa The Dead Sea Scrolls & Modern Translations of the Old Testament, s. 136, todetaan, että tämä saatettiin lisätä, jotta lause lukisi sujuvammin.

Nah 3:8 ”[kaupunki] No [Theba]” vs. ”väkirikas Aleksandria” (Targum, Vulgata)

Nah 3:9 ”olivat sinun auttajiasi” vs. ”olivat hänen auttajiaan” (Septuaginta)

Tämän kysymyksen lähdeluettelo: hepreankielinen käännös on peräisin Jay P. Greenin teoksesta *Literal Translation* ja Septuagintan käännös Sir Lancelot C.L. Brentonin teoksesta *The Septuagint: Greek and English*. Lisäksi on käytetty teoksia *The Expositor’s Bible Commentary*, BSB sekä NASB-, NIV-, NKJV- ja NRSV-raamattujen alaviitteitä.

Ellei toisin mainita, raamatunlauseet on otettu teoksesta The Holy Bible, Berean Standard Bible (BSB), joka on julkaistu julkiseen käyttöön: https://berean.bible