< Raamatunkysymys Obadjan kirjasta
K: Miksi Obadjan kirjassa on kirjoitettu kokonainen kirja Edomin kansan tuomiosta?
V: Tässä on yksi mahdollinen syy, joka koostuu kahdeksasta osasta.
1. Edomilaiset päättivät johdonmukaisesti olla Jumalan kansan vihollisia.
2. Kun edomilaiset suhtautuivat vihamielisesti israelilaisiin veljiinsä 4. Mooseksen kirjan 20:14–21 kohdassa, heille annettiin toinen mahdollisuus läheisen suhteensa vuoksi.
3. Kun Jerusalem kaatui, he osallistuivat aktiivisesti israelilaisten jahtaamiseen ja luovuttamiseen babylonialaisille, kuten jakeissa 11–13 ja Aamosin kirjassa 1:11–12 kerrotaan.
4. Edomin erityisinä synteinä mainitaan ylpeys (jakeet 3–4) ja väkivalta israelilaisia kohtaan.
5. On totta, että edomilaiset eivät olleet yhtä pahoja kuin kanaanilaiset, eivätkä he olleet israelilaisille yhtä haitallisia kuin assyrialaiset ja babylonialaiset.
6. Siitä huolimatta he tunsivat todellisen Jumalan, ja suuremmat mahdollisuudet tietoon tuovat mukanaan suuremman vastuun.
7. Edomilaiset ovat meille esimerkki siitä, ettei pidä olla ylpeä eikä iloita jumalisten ihmisten tuhosta.
8. Edomilaiset ovat esimerkki siitä, kuinka Jumala tuomitsee kansan kollektiivisesti.
K: Oliko Obadja vain juutalaisen nationalismin ilmentymä?
V: Ei. Lähes mihin tahansa kirjoitukseen voi keksiä kaikenlaisia inhimillisiä motiiveja. Obadja esittäytyy Jumalan sanomana, joka koskee Israelin suojelua ja Edomia kohtaan langetettua tuomiota, eikä ole mitään todisteita, jotka viittaisivat muuhun.
K: Mitkä ovat Obadjan kirjan pääkohdat?
V: Obadjan kirjaa voidaan lukea kolmella eri tasolla.
1. Pintapuolisesti saattaisi ajatella, että kyseessä on vain profetia Edomin tuhosta.
2. Syvemmällä tasolla se on varoitus kaikille ylpeydestä ja siitä, että iloitaan jumalisten ihmisten kaatumisesta.
3. Vielä syvemmällä tasolla voidaan pohtia kansan yhteisiä syntejä, sitä, miten ne siirtyvät eteenpäin kulttuurin ja säilyneen historian kautta, sekä sitä, miten Jumala rankaisee niitä.
K: Mikä on Obadin kirjan pääpiirteet?
V: Tässä on yleinen rakenne.
1–9 Eesau ylpeys ja tuleva tuho
10–16 Miksi Eesau rangaistaan
17–21 Jaakobin rooli Eesauun kohdistuvassa rangaistuksessa
K: Obad 1: Milloin Obadjan kirja on kirjoitettu?
A: Obadjan kirjan kirjoitusajankohdasta on vain vähän vihjeitä.
On olemassa kolme pääteoriaa:
1. Kuningas Jehoramin hallituskaudella (848–841 eKr.)
2. Kuningas Ahasin hallituskaudella (731–715 eKr.)
3. Pian Jerusalemin kaatumisen jälkeen, noin vuonna 585 eKr.
K: Oliko Obad 1:ssä mainittu Obadja sama henkilö, joka kätki 100 profeettaa 1. Kuninkaiden kirjan 18:3–4:ssä?
V: Josephus (Juutalaisten muinaishistoria, kirja 8, luku 13.1–7) ja Talmud (Sanhedrin 39b) luulivat virheellisesti niin. Jos Obadja 11 kuitenkin viittaa Jerusalemin valloittamiseen Babylonian toimesta, 1. Kuninkaiden kirjan 18:3–4 Obadja eli lähes 300 vuotta aikaisemmin. Yhteenvetona voidaan todeta, että meillä ei ole mitään mainintaa tästä Obadjasta Raamatun ulkopuolella.
K: Miten Obadjan kirjassa 1 lähetettiin lähettiläs kansojen keskuuteen taistelemaan Edomia vastaan?
V: Kyseessä oli henki, joka yllytti kansat taisteluun. Tässä tapauksessa ei täsmennetä, olivatko ne Jumalan enkelit, joille tämä tehtävä oli annettu, vai demonit, joille Jumala antoi luvan toimia näin. Samanlainen tilanne esiintyy kuitenkin Ilmestyskirjan 16:12–14:ssä, jossa kolme sammakoita muistuttavaa pahaa henkeä tuli lohikäärmeen, pedon ja väärän profeetan suusta yllyttämään maailman kuninkaat taisteluun.
K: Miksi Obadjan kirjan 3. luvussa Edom on niin ylpeä?
V: Ylpeyden synti ei ole vain mahtavien, rikkaiden ja kauniiden etuoikeus. Edomilaiset olivat ylpeitä (näennäisesti) valloittamattomista vuoristopuolustuksistaan. Hyvä puolustus ei sinänsä ole huono asia, mutta kun luottaa niihin ja kääntyy pois Jumalasta, se on pahaa. Edom teki kuitenkin enemmän kuin vain sen. Kun Jerusalem kaatui, he ryöstivät itse puolustuskyvyttömiä israelilaisia (Obadja 10–11). Joskus ihmiset kokevat, että hyvien tapojen ja ystävällisyyden säännöt eivät enää koske heitä, kun he ovat ylpeitä ja luulevat voivansa luottaa omiin puolustuskeinoihinsa.
K: Mitä Obad 5 opettaa meille rangaistuksesta?
V: Jumalan rangaistuksilla on eri asteita. Joskus, kuten Haggain kirjassa 1, se tarkoittaa vain sitä, että taloudellinen vauraus on vähäisempää kuin se muuten luonnollisesti olisi. Toisinaan se voi olla kuin varkaat, jotka veivät mitä halusivat. Tämä on kuitenkin kolmas, ankarampi tyyppi, jossa, kuten Joelin kirjassa 1 kuvatussa heinäsirkkojen vitsauksessa, mitään ei jää jäljelle. Mutta vaikka heinäsirkkojen vitsaus oli ankara hyvin rajallisella alueella, tämä tuho koskisi koko Edomia. Historiallisesti Jeesuksen aikana Edomissa ei ollut enää yhtään edomilaista jäljellä. Maan olivat vallanneet nabatealaiset arabit. Alkuperäiset edomilaiset olivat muuttaneet länteen Juudan eteläosiin, ja heitä kutsuttiin idumealaisiksi.
K: Keitä olivat Obadjan kirjan jakeissa 8–9 mainitut Edomin viisaat?
V: Edom tunnettiin viisaista miehistä. Yksi heistä oli ilmeisesti Elifas Temanilainen, joka mainitaan Jobin kirjassa 2:11.
K: Oliko Obad 20:ssä esitetty profetia väärä, koska israelilaiset eivät koskaan palanneet?
V: Ei. Palanneet pakolaiset, joita kutsuttiin juutalaisiksi, ottivat maan haltuunsa. Vaikka on totta, että suurin osa palanneista pakolaisista oli Juudasta, Esra 2:3–63, Nehemia 7:6–63 ja Nehemia 11 osoittavat, että myös muiden heimojen edustajia palasi. Jos Nehemia 11:7–9:ssä valittiin ryhmä benjaminilaisia asumaan Jerusalemiin, oli oltava benjaminilaisia, joista valita.
K: Mitkä ovat Obadjan kirjan varhaisimpia käsikirjoituksia, jotka ovat säilyneet nykypäivään asti?
V: Kuolleenmeren kääröissä on yksi kopio Obadjan jakeista (4Q82/4QXIIg) ja yksi kopio Wadi Murabba’atissa (MurXII).
Noin vuodelta 350 jKr peräisin olevat kristilliset Raamatun käsikirjoitukset sisältävät Vanhan testamentin, mukaan lukien Obadjan kirjan. Kaksi näistä on Vaticanus (325–350 jKr) ja Alexandrinus (n. 450 jKr), joissa kahdentoista pienen profeetan kirjat sijoitettiin Jesajan kirjan eteen. Obadjan kirja on kokonaisuudessaan sekä Vaticanuksessa että Alexandrinuksessa.
Myös Sinaiticus (340–350 jKr.) sisältää Obadjan kirjan kokonaisuudessaan. Se alkaa samalta sivulta, jolla Joelin kirja päättyy. Se päättyy samalta sivulta, jolla Joonan kirja alkaa.
Yksikään Nikäan kirkolliskokousta edeltävä kirjailija ei viitannut Obadjan pieneen kirjaan.
Sardiksen Melito (170–177/180 jKr.) (epäsuorasti) mainitsee ”Vanhan testamentin” ja luettelee sen kirjat. Hän ei luettele kahdentoista pienen profeetan kirjoja erikseen, vaan kutsuu niitä ”Kaksitoista”. Fragmentti 4 teoksesta Book of Extracts, osa 8, s. 759.
Nikaian jälkeen (325 jKr.):
Athanasius Aleksandrialainen (367 jKr.) (Vihjataan, koska hän mainitsee kaksitoista profeettaa) ”Vanhan testamentin kirjoja on siis yhteensä kaksikymmentäkaksi; … sitten profeetat, joista kaksitoista lasketaan yhdeksi kirjaksi….” Athanasiuksen pääsiäiskirje 39, luku 4, s. 552.
Jerome (373–420 jKr.) käsittelee Vanhan testamentin kirjoja. Hän käsittelee erityisesti 1. Mooseksen kirjaa, 2. Mooseksen kirjaa, 3. Mooseksen kirjaa, 4. Mooseksen kirjaa, 5. Mooseksen kirjaa, Pentateukia, Jobin kirjaa, Naven [Joosuan] poikaa Jeesusta, Tuomarien kirjaa, Ruutin kirjaa, Samuelin kirjaa, Kuningasten kirjaa (2 kirjaa), kaksitoista profeettaa, Hooseaa, Joelia, Aamosta, Obadjaa, Joonaa, Miika, Nahum, Habakuk, Sefanja, Haggai, Sakarja, Malakia, Jesaja, Jeremia, Hesekiel, Daniel, Ester, Esra ja Nehemia. Kirje 53, luku 7–8, s. 99–101.
K: Mitkä ovat Obadjan kirjassa joitakin käännöseroja hepreankielisen tekstin ja kreikkalaisen Septuagintan välillä?
V: Obadjan kirjassa on 21 jaetta ja noin 272 sanaa heprealaisessa masoreettisessa tekstissä. Septuagintan kreikankielisessä käännöksessä Obadjan kirjasta on noin 460 sanaa kreikaksi. Tässä on muutamia käännöseroja, joista ensimmäinen on hepreankielinen ja toinen kreikankielinen.
Obad 1 ”lähettiläs lähetetään” vs. ”hän on lähettänyt sanoman”
Obad 1 ”kansojen keskuudessa” vs. ”kansoille”
Obad 2 ”halveksittu” vs. ”häpäisty”
Obad 3 ”petti teidät” vs. ”riemastutti teidät”
Obad 6 ”piilotetut asiat etsitään” vs. ”piilotetut asiat on löydetty”
Obad 7 ”Kaikki liiton miehesi ovat karkottaneet sinut rajalle. Miehet, jotka olivat rauhassa kanssasi, ovat pettäneet sinut ja voittaneet sinut. He asettavat leipäsi ansaksi jalkojesi alle; heillä ei ole ymmärrystä.” vs. ”He lähettivät sinut rajasi luo: kaikki liittosi miehet ovat vastustaneet sinua; liittolaisesi ovat voittaneet sinut, he ovat asettaneet ansoja jalkojesi alle: heillä ei ole ymmärrystä.”
Obad 8 ”Eikö minun pitäisi sinä päivänä” vs. ”Sinä päivänä”
Obad 9: ”mahtavat” vs. ”soturit”
Obad 9 ”teurastamalla” vs. ”Eesau-vuorelta”
Obad 10 ”siitä” vs. ”sen takia”
Obad 12 ”laajensit suusi” (kielikuva, joka tarkoittaa kerskailua) vs. ”kerskailit”
Obad 16 ”juovat jatkuvasti” vs. ”juovat viiniä”
Obad 16 ”juovat ja nielevät” vs. ”juovat ja kaatuvat”
Obad 17 ”Mutta ne, jotka pakenivat, tulevat olemaan Siionin vuorella, ja se tulee olemaan pyhä.” vs. ”Mutta Siionin vuorella tulee olemaan pelastus, ja siellä tulee olemaan pyhäkkö”
Obad 17 ”saavat omat omaisuutensa” vs. ”ottavat perinnöksi ne, jotka ottivat ne perinnöksi”.
Obad 18 ”olki” vs. ”tähkä”
Obad 18 ”ei yhtään selviytyjää” vs. ”ei jää yhtään viljapeltoa”
Obad 19 ”ja he saavat haltuunsa Efraimin pellot ja Samarian pellot; ja Benjamin [saa haltuunsa] Gileadin.” vs. ”ja he perivät Efraimin vuoren ja Samarian tasangon sekä Benjaminin ja Gileadin maan.”
Obad 20 ”tämän joukon pakolaiset” vs. ”vankeus”
Obad 20 ”karkotetut” vs. ”vangit”
Obad 20 ”Sefarad” vs. ”Efrata” (Efrata oli Juudean Betlehemin varhainen nimi 1. Mooseksen kirjan 35:19 ja 48:7 mukaan.)
Obad 21 ”Vapauttajat/Pelastajat” vs. ”Ne, jotka pakenevat”
Obad 21 ”tuomari” vs. ”kostaa”
Heprealainen käännös on otettu Jay P. Greenin teoksesta Literal Translation. Septuagintan käännös on peräisin Sir Lancelot C.L. Brentonin teoksesta The Septuagint: Greek and English.
Ellei toisin mainita, Raamatun lainaukset ovat peräisin teoksesta The Holy Bible, Berean Standard Bible (BSB), joka on julkaistu julkiseen käyttöön: https://berean.bible